2000-luvun alusta lähtien videopeli Counter-Strike (CS) on ollut yksi suosituimmista peleistä ensimmäisen persoonan moninpelissä (FPS). CS:ää on tutkittu 15 vuoden ajan ilmiönä, jota pidetään nykyään esimerkkinä tunnetusta esportsista. Harvat tutkimukset ovat kuitenkin tutkineet kilpailullisen videopelin vaikutuksia ihmisen kognitiivisiin toimintoihin. Tässä tutkimuksessa esittelemme tulokset kattavasta tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli selvittää, voidaanko CS:n pitkän harjoittelujakson jälkeen saavuttaa merkittäviä parannuksia tarkkaavaisuudessa ja toimeenpanevassa toiminnassa.
Asiantuntijaryhmää verrattiin aloittelijaryhmään ja harrastajaryhmään. Käytimme Cambridgen automatisoitua neuropsykologista testipatteristoa (Cambridge Automated Neuropsychological Test Battery, CANTAB), joka on tunnettu ja laajalti käytetty väline kognitiivisten toimintojen arviointiin kliinisissä ja kokeellisissa ympäristöissä. Huomioverkko-tehtävässä havaitsimme parannusta asiantuntijoilla, mutta ei aloittelijoilla tai harrastajilla. Konfliktinratkaisun osalta ei havaittu kokonais parannusta asiantuntijoilla tai amatööreillä, kun taas noviiseissa havaittiin merkittävä lisäys konflikti vaikutuksessa. Mentaalisen rotaation tehtävässä emme havainneet ryhmien välisiä eroja tarkkuudessa, mutta kaikki osallistujat osoittivat parannusta vasteajalla istunnon aikana. Lopuksi työmuistissa havaittiin yleinen vastausajan lyheneminen. Nämä tulokset viittaavat siihen, että pitkäkestoinen harjoittelu CS:n kanssa voi johtaa parannuksiin tarkkaavaisuudessa, konfliktin ratkaisussa ja vasteajalla työmuistissa.
Yksi suosituimmista videopeleistä on Counter-Strike (CS). Sitä pelaavat miljoonat ihmiset julkisilla palvelimilla verkossa, ja pelaajat ottavat terroristien tai terrorismin vastaisen terroristin roolin reaaliaikaisessa FPS-strategiapelissä.
Syy tähän keskusteluun on se, että kukaan ei vielä tiedä, parantavatko videopelit todella kognitiivisia kykyjä. Vaikka intuitiivisesti voisi olettaa, että pelaaminen muita ihmisiä vastaan parantaa kokemuksen perusteella tiettyjä kognitiivisia kykyjä.
Tämän keskustelun syynä on se, että kukaan ei vielä tiedä, parantavatko videopelit todella kognitiivisia kykyjä. Vaikka intuitiivisesti voisi olettaa, että pelaaminen muita ihmisiä vastaan parantaa tiettyjä kognitiivisia kykyjä kokemuksen perusteella.
Yksi tapa, jolla videopelit vaikuttavat aivoihin, on keskittymisen lisääminen. Kanadassa sijaitsevan Queen's Universityn tutkijat halusivat selvittää, pitääkö tämä paikkansa sellaisten lasten kohdalla, jotka eivät olleet koskaan aiemmin pelanneet ei-toiminnallista videopeliä. Ryhmä, joka ei pelannut videopelejä säännöllisesti, napsautti harvemmin monimutkaisia kuvia kuin ryhmä, joka pelasi niitä säännöllisesti. Kymmenen tuntia videopelien pelaamista viikossa näytti vahvistavan kaikkien kokeessa mukana olleiden lasten tarkkaavaisuutta, mutta sillä ei ollut samaa vaikutusta niihin, jotka eivät olleet pelanneet säännöllisesti ei-toiminnallisia pelejä ennen koetta. Tutkijat päättelevät, että ei-toiminnallisten videopelien pelaaminen vahvistaa lasten tarkkaavaisuutta, mutta se voi olla hyödyllistä myös siinä mielessä, että säännöllinen pelaaminen voi parantaa oppimiskykyä yleisesti, mikä viittaa siihen, että pelaaminen voi edistää kognitiivista kasvua monin tavoin, jos sitä harrastetaan säännöllisesti.